Taidon opettamisen keskeiset periaatteet

Koko urheilemisen ja liikunnan kannalta on keskeistä, että jokaisella osallistujalla on mahdollisuus näyttää kykynsä ja osaamisensa. Kiihokkeen harjoittelemiselle antavat pelaamisen riemu ja innostus, uusien taitojen oppiminen, omien ideoiden toteuttaminen ja henkilökohtaiset ratkaisut itse ottelussa. Jotta nämä edellä mainitut tekijät saavutetaan, on taidon opettamisessa huomioitava siihen keskeisesti vaikutavat periaatteet.

Ikäkausi

Taitoa on tehokasta opettaa ja harjaannuttaa nopean kehityksen vaiheessa. 6-14 vuotiaana on luontaisesti parhaat edellytykset oppia koripallossa tarvittavat perustaidot.

Onnistuneet suoritukset

Oikeita asioita tulee opettaa paljon. Taito kehittyy vain mahdollisimman monien oikeiden suoritusten kautta. Suorituksia tulee mieluummin olla yksi oikea kuin kymmenen huonoa. Virheisiin on aktiivisesti puututtava ja vääriä on torjuttava. Väärin opittu motorinen suoritus on vaikea myöhemmin korjata.

Riittävyys

Samaa harjoitusta tulee tehdä riittävän kauan, suorituksia on toistettava tarpeeksi monta kertaa. Turhia katkoja ja taukoja on vältettävä.

Järjestelmällisyys

Harjoittelussa on kiinnitettävä huomiota harjoitteiden järjestykseen. Vanhat harjoitteet valmistavat uusiin ja uudet puolestaan vakiinnuttavat ja hiovat vanhoja. Helposta harjoitteesta edetään vaikeaan, tutusta uuteen.

Tavoitteellisuus

Harjoitteluun kuuluu keskeisesti tavoitteiden ja painopisteiden asettelu eri harjoituskausille, -jaksoille ja harjoitteille. Kaikkeen harjoitteluun liittyy suunnittelu.

Yksilöllisyys

Taitavuutta kehittävien liikkeiden on oltava vaikeusasteeltaan yksilölle sopivia, vaikeusasteet nousevat kehityksen myötä.

Monipuolisuus

Harjoittelussa kehitetään tasapuolisesti ja monipuolisesti eri ominaisuuksia. Harjoitusmenetelmiä ja harjoitteita on hyvä vaihdella.

Nousujohteisuus

Uusien ja erilaisten liikemallien harjoittelu laajentaa motorista liikevarastoa. Sen pohjalta voidaan kehittää yhä uusia taitoja. Harjoitteita tulee kehittää ja vaikeuttaa. Harjoitusmäärä ja -teho nousee vuosittain.

Kuormitus

Levon ja rasituksen suhde on määriteltävä oikeaksi ja harjoitustilanteessa ottelutapahtumaa muistuttavaksi. Parhaimmillaan jokainen uusi harjoitus ja harjoite on pelaajalle innostava kokemus. Koripallon lajianalyysin mukaan aktiivinen vaihe ottelussa kestää keskimäärin alle 40-60 sekuntia ja passiivinen vaihe puolestaan alle 20-40 sekuntia.

Pelinomaisuus

Harjoittelun mielekkyyden kannalta pelinomaisuus on koko ajan huomioitava harjoitteiden toteuttamisessa.

Kasvatuksellisuus

Kaikessa toiminnassa on keskeisintä urheilijan  kokonaisvaltainen kehittäminen harjoittelun ja pelin avulla. Urheilullisen elämäntavan avulla kasvatetaan itsetunnoltaan vahvoja persoonallisuuksia.

Valmennuksen yleisimpiä opetusmenetelmiä

Komento-opetus

Valmentaja tekee kaikki valmennusta koskevat päätökset. Pelaajan tehtävänä on noudattaa valmentajan ohjeita mahdollisimman tarkasti ja nopeasti. Työtapa opettaa reagoimaan valmentajan antamiin ärsykkeisiin.

Pelaaminen

Valmentaja antaa tehtävän, jota pelaajat toteuttavat itsenäisesti. Valmentajalla on aikaa havannoida pelaajia ja antaa henkilökohtaista palautetta. Toiminnallinen työtapa.

Asemaharjoittelu

Valmentaja antaa tehtäviä, joita pelaajat harjoittelevat joko itsenäisesti tai pienissä ryhmissä. Työtapa mahdollistaa korkeat toistomäärät sekä mahdollisuuden antaa yksilöllistä palautetta. Toteutetaan usein kiertoharjoitteluna.

Pariharjoittelu

Valmentaja suunnittelee tehtävät ja kriteerit. Pelaaja ottaa vastuuta toisen pelaajan oppimisesta tarkkailemalla ja antamalla vertaispalautetta valmentajien antamien kriteerien pohjalta. Työtapa kehittää vuorovaikutustaitoja.

Yhteistoiminnallinen harjoittelu

Valmentaja antaa pelaajille laajahkon tehtävän. Pelaajat tekevät keskenään tasapuolisen työjaon, perehtyvät tehtävään ja opettavat osansa vuorotellen toisilleen. Työtapa kehittää vuorovaikutustaitoja ja vastuullisuutta.

Itsenäinen harjoittelu

Valmentaja suunnitelee tehtävän ja kriteerit itsenäisesti tai pelaajan kanssa yhdessä. Pelaaja harjoittelee tehtävää itsenäisesti ja arvioi omaa suoritustaan valmentajan antamien kriteerien perusteella. Työtapa kehittää itsenäisyyttä ja itsearviointitaitoa.

Ohjattu oivaltaminen

Valmentaja johdattaa pelaajia keksimään kyselevällä opetuksella ennalta asettamansa tavoitteen tai ratkaisun, joka on pelaajalle uusi. Työtapa kehittää pelaajien ymmärrystä ja aktivoi kognitiivisia prosesseja.


Opetusmenetelmiä valittaessa on huomioitava, että kaiken hyvän opetuksen edellytyksenä on oppiminen. Ilman oppimista ei ole opettamista. Työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä on hyvä vaihdella ja yhdistellä sopivin väliajoin.