28.01.2008 22:00:00
Raskas viikonloppu Vantaalla
Vantaalla järjestettyyn RICOH-turnaukseen lähdettiin melkoisen hajanaisella joukkueella monien sairastapausten kaataessa miehistöä rankalla kädellä. Se aiheutti pelikuntoisille pelaajille erittäin rankan viikonlopun sekä valmentajillekin muutaman harmaan hiuksen. Turnaus saatiin kuitenkin vietyä kunnialla läpi ja kaikki selvisivät hengissä.
Lauantaiaamulla saatiin jalkeille kahdeksan pelaajaa – Mikko, Eki, Tönö, Jukka, Jimi, Otso, Hennu ja Roope. Veeti ei ollut saanut isältään pelilupaa, vaikka olikin aamulla ”tosi hyvässä kunnossa” (38 asteen kuume), mutta oli kuitenkin kannustamassa ja pitämässä tilastoja lauantain peleissä. Ensimmäisessä pelissä vastaan asettui KouPo, joka tiedettiin etukäteen kovaksi joukkueeksi ja oli ollut Kouvolan turnauksessa finaalissa. Namikan peli lähti kuitenkin mallikkaasti liikkeelle eikä vastustajaa todellakaan päästetty helpolla ja puoliajalle lähdettiin tasalukemissa (23-23). Toisellakin puoliskolla noin puoleen väliin asti pyristeltiin mukana ennen kuin ero venähti lopullisesti yli 10 pisteen. Lopputuloksena tappio lukemin 55-37, mutta kuitenkin hyvällä pelillä. Ottelun tsemppari: Mikko (varmaa pallon ylöstuontia sekä mielettömiä "luikertelu-lay-uppeja")
Seuraava alkulohkon peli oli vain puolentoista tunnin tauon jälkeen Namika Lahden toista joukkuetta vastaan. Peli oli erittäin nopeatempoista ja päädystä toiseen mentiin välillä todella kovalla vauhdilla. Pallo pysyi paremmin helsinkiläispoikien hallussa ja vaikka puolustuksesta ei juuri ollut tietoakaan, niin ottelu oli käytännössä selvä viitisen minuuttia ennen ottelun loppua. Lopun pelailun jälkeen voitto irtosi lukemin 65-52 (34-23). Ottelun tsemppari: Eki (riistoja, syöttöjä ja 26 pistettä)
Päivän kolmas peli PuHu Leijoja vastaan ja panoksena paikka neljän parhaan joukkoon – tällä kertaa jalkeille saatiin enää seitsemän pelaaja, kun Hennu oli tullut pelien välillä kipeäksi. Kun tennistä oli pelattu kymmenisen minuuttia, niin Mikko loukkasi kätensä. Tuohon asti peli oli ollut tasaisen väsynyttä puurtamista molemmilta joukkueilta, mutta sen jälkeen PuHu repäisi. Namikalaiset sen sijaan väsyivät ja Mikon loukkaannuttua hiipui usko omiin mahdollisuuksiin. Loppuottelu olikin sitten hyvää kuntotreeniä pelanneille ja ottelun loppulukemat 65-29 (30-22) kertoo jo paljon. Ottelun tsemppari: Jukka (ainut, joka jaksoi juosta alas läpi ottelun)
Sunnuntaiaamun peli oli kello 08:00, mikä oli suora palkinto hävitystä pelistä PuHua vastaan ja valmennusjohto odottikin suuren jännityksen vallassa, montako pelaajaa saataisiin kasaan. Lisäksi edellispäivän väsyneen pelin jälkeen oli pelko, että pelaajat eivät jaksaisi ja kaksi turpasaunaa olisi tulossa. Toisin kuitenkin kävi. Heti ensimmäisen pelin alussa Tarmo Lakersiä vastaan otettiin ottelu haltuun ja tauolle lähdettiin lukemin 35-12. Veeti oli korvannut kokoonpanossa loukkaantuneen Mikon ja kävi heti sähisemässä itsensä virhevaikeuksiin. Toisen puoliskon alussa Tarmo oli päästä mukaan peliin, mutta keskittyivät – penkkiä myöten – enemmän niin tuomarin vihellyksiin kuin Roopen kyynärpäihin. Lopputuloksena oli mukavantuntuinen 50-34 –voitto, joten aamu alkoi ihan mukavasti. Ottelun tsemppari: Roope (noin 20+ pistettä ja noin 20+ levypalloa sekä piti päänsä kylmänä vastustajan provosoinneista huolimatta)
Viimeisessä sijoituspelissä (5-6) vastaan saatiin tuttu vastustaja, Kouvot White. Ottelu oli alusta asti erittäin tasainen – alussa molemmat viimeistelivät yhtä huonoilla prosenteilla ja peli oli noin viiden minuutin jälkeen edelleen 4-4. Tauolle lähdettiin Kouvojen niukasta 16-17 –johdosta. Toisella puoliskolla peli jatkui tasaisena eikä eroa kovinkaan montaa pistettä ollut missään vaiheessa puoleen eikä toiseen. Kymmenisen sekuntia ennen loppua Namika johti pisteellä ja sai pallonhallinnan. Heikohkosta sivurajakuviosta saatu menetys johti virheeseen ja kahteen Kouvojen vapaaheittoon, joista onneksi vain jälkimmäinen meni sisään – jatkoaika (38-38)! Väsyneillä jaloilla ja miehillä tuli kaksi menetystä, joista vastustaja pääsi rankaisemaan jatkoajan alkuun, tosin varmasti väsytti myös vastustajaa ihan yhtälailla. Peli oli sitten käytännössä siinä, vaikka Roope heittikin vielä kolmosen sisään parikymmentä sekuntia ennen ottelun loppua (43-44). Turnausjärjestäjät olivat löytäneet peliin vain yhden tuomarin, mikä oli auttamatta ainakin yksi liian vähän näin intensiiviseen kamppailuun. Ottelun tsemppari: Veeti (sähisemistä ja sisään muljautettuja lay-uppeja)
Kaiken kaikkiaan turnauksessa pelattiin neljä hyvää ottelua ja vain yksi huono, mikä on jo erittäin positiivista. Vaikka akseli Mikko-Eki-Roope piti suurimman huolen pisteiden tekemisestä, niin miesten vähyys takasi muillekin paljon peliaikaa ja onnistumisia. Jukka avasi viimeisessä pelissä kauden pistetilinsä ja kävi sunnuntaina oikein repimässä muutaman levypallon! Tönö teki pisteensä tuttuun tapaan oikean käden poralla, Otso oli parhaimmillaan (lähes) päätä lyhyempänäkin yhtä kova levypalloissa kuin Roope, Jimi esitteli aika-ajoin puolimatkan hypäriään, Veeti ehti sunnuntaina käydä muljauttamassa pari lay-uppia sisään (oikeasti muljautti – en tiedä miten) ja myös Hennu ehti avata turnauksen pistetilinsä lauantain koitoksissa.
Henkan varaukseton peukku menee (ihan oikeasti) sille vekkulille, joka oli Hämeenkylän vessassa älynnyt teipata käsienpesualtaan käsisuihkun nappulan ”auki-asentoon” ja laittanut suihkun vielä pystyyn lavuaarin viereen. Tietäähän sen, miten siinä kävi, kun yritti käsiä pestä ja avasi hanan…
-H
Turnauksen nettisivut
C-pojat -95 – ottelut