12.02.2006 10:00:00
Hyvinkäältä kaksi tappiota
Sunnuntaina pelattiin Hyvinkäällä kaksi peliä HyPoa vastaan. Namikan kuviot menivät sekaisin heti kättelyssä, kun selvisi, että ensin pelattaisiinkin 3-divarin peli, jonka perään vasta 2-divarin peli. Tästä seurasi pieniä kokoonpanomuutoksia.
3-divarin peli alkoi jälleen kerran hermostuneesti ensimmäisen erän mennessä vastustajalle 19-4. Toisessa erässä ero alkoi kaventua tiivistyneen puolustuksen ja nopeiden hyökkäysten myötä. Nopeissakin hyökkäyksissä palloa maltettiin syöttää eteenpäin, mikä oli hienoa katseltavaa. Varsinkin Mikko ja Jim kunnostautuivat nopeiden hyökkäyksien päättäjinä. Puoliajalle lähdettiin HyPon johtaessa 22-18.
Kolmas ja neljäs erä olivat erittäin keskinkertaisia esityksiä - sekä joukkueelta että tuomareilta. Palloa saatiin useasti hyvin korin alle, mutta heitot pomppivat jälleen raudoissa. Tosin olisi korinalusväännöistä voinut viheltää muitakin kuin askeleita. Lopussa hyökkäys meni hirvittäväksi puskemiseksi ja kuljettamiseksi. Puolustukseen palattiin myös vaihtelevalla intensiteetillä, mutta hyökkäyslevypalloihin mentiin kuitenkin hyvällä asenteella ja Joska sai ilahduttavasti avattua kevään pistetilinsä. Ottelu päättyi HyPon 51-31 -voittoon.
2-divarin peliin joukkueeseen oli liittynyt -96-syntyneiden joukkueesta kolme poikaa, joita oli alun perin kaavailtu 3-divarin peliin. Koventuneesta vastuksesta huolimatta he, niin kuin koko muukin joukkue, pelasivat erittäin onnistuneen ottelun. Vastustajilta löytyi kaksi erittäin isoa ja yllättävän taitavaa korinalusjyrää sekä pari vikkelää takamiestä, joiden pysäyttäminen oli tärkeää hyvän tuloksen saamiseksi.
Ottelun ensimmäisessä erässä molempien joukkueiden hyökkäys toimi hyvin puolustuksen jäädessä hieman toissijaiseksi. Tässä vaiheessa vastustajien toinen iso "jyrä" pääsi nakuttelemaan pisteitä. Erä meni HyPolle niukasti 17-15. Toinen erä mentiin myös aika tasatahtia pisteiden suhteen ja suurta eroa ei päässyt syntymään suuntaan eikä toiseen - taukotilanne 29-29. Nuoremmista "tuuraajista" Leevi oli saanut jo tässä vaiheessa kokoon kahdeksan pistettä. Myös Juha innostui puolustamaan hyvällä paineella vastustajan takamiestä pienen limuvedon kannustamana.
Ottelun toisella puoliskolla nähtiin paljon kovia ja myös mitä ällistyttävimpiä suorituksia, jotka saivat valmentajakaksikon naureskelemaankin aina silloin tällöin. Ottelun tiukkojen loppuhetkien lähestyessä korinteko muodostui molemmissa päissä erittäin vaikeaksi puolustuksen koventuessa ja kädenkin ehkä hieman täristessä. Parin viimeisen minuutin aikana Namika sai kuusi vapaaheittoa, jotka kaikki menivät ikävästi ohi - "ei ollut vaparipäivä". Ottelu päättyi lopulta lukemin 47-46 kotijoukkueen hyväksi.
Häviöstä huolimatta ottelu oli loistavaa viihdettä ja sitä seurasi vaihtopenkiltä oikein mielissään. Kaikki pelaajat pelasivat hyvän ottelun; -96-pojat täyttivät paikkansa loistavasti ja Juhakin voitti limuvetonsa pitämällä vastustajan takamiehet alle kahdeksassa pisteessä. Kevään toisen voiton metsästys jatkuu...